”Miten noin hoikka nainen voi kyetä syömään noin paljon?” No myönnettäköön, että ajoittain olen siinä apujoukkoja tarvinnutkin: kouluaikana paras ystäväni voiteli minulle leivät, jotta ylipäätänsä ehdin ruokatauolta tunneille. Muistan myös miten seisovan pöydän kolmannella santsikierroksella silloinen poikaystäväni toppuutteli ruokahalujani kuiskaamalla korvaani: ”Älä ota enää, haluan tuntea olevani mies.” Isäni sanat muutamaa vuotta myöhemmin tälle samaiselle, hänelle vävyksi pyrkivälle miehelle oli, että koita se sitten ruuassa pitää. Ilolla ja ylpeydellä olen kantanut ”kalliin naisen” mainettani ja ottanut kaiken irti ruokailun ihanuudesta.

Viimeisten vuosien aikana tilanne on kuitenkin alkanut hiljalleen muuttua. Vaatekaapistani on alkanut löytyä enenevässä määrin kutistuneita ja epäsopivia vaatteita – Haa alan käydä myös nopealla syklillä uusiutuvan garderoobini puolesta kalliiksi. Aiemmat nopeatempoiset liikuntaharrastukseni ovat vaihtuneet pehmeisiin kehoa ja mieltä hoitaviin lajeihin – hiki tulee nykyisin pintaan täysin ilmaiseksi ja tekemättä mitään. Hurvittelurahani tuntuvat enenevässä määrin ohjautuvan erilaisten kremppojen ja särkyjen hoidattamiseen – siis jo ennen minkäänlaista hurvittelua. Tilanne alkaa huolestuttaa – eritoten niinä yön tunteina, kun uni ei ota tullakseen. Onko isältäni perimä hoikan ruumiinrakenteen parasta ennen päiväys umpeutunut huomaamattani? Onko maamme uusi hallitus säätänyt jonkin uuden takautuvasti perittävän veron, joka nyt lankeaa korkojen kera maksettavakseni? Tai mistä ihmeestä on kyse, kun meikäläisen käteen tarttuu kirjojen kierrätystapahtumasta kirja Hyvän tuulen dieetti : laihdu, torju herkutteluhalu – ja tunne olosi loistavaksi! MITÄ, MITÄ, MITÄ IHMETTÄ ON TAPAHTUMASSA?

Puhuttaessa eri dieeteistä tai laihduttamisesta ylipäätänsä mennään aihealueelle, joka on minulle tuiki tuntematon. Toki olen kuullut Painonvartijoiden ruokien pisteytyssysteemistä, lukenut lehdistä julkkisten suurista painonpudotuksista ja huomannut televisiossa pyörivän toinen toistaan kovempia reality painonpudotusohjelmia. Omakohtainen kokemukseni laihduttamisesta – kuulostaa jo terminäkin vastenmieliseltä – on soikea nolla. Kiinnostaako minua nyt siis yhtäkkiä laihduttaminen? Hyvästä ruuasta kieltäytyminen? Itseni piinaaminen ja jokaisen suupalani tarkkailu ja analysointi? Päivittäinen kuntosalilaitteissa tempoilu tai hölkkääminen? NOUP – ei sitten niin vähemmässä määrin! Sen sijaan minua kyllä kiinnostaa tehdä niitä valintoja, joilla voin edistää kaikkinaista hyvinvointiani ja terveyttäni – siinä sivussa tuntien itseni energiseksi ja näyttäen upealta aikuiselta naiselta.

SIINÄ ON MINUN INNOSTAVA JA MOTIVOIVA TAVOITTEENI KESÄKAUDEN HENKILÖKOHTAISELLE MUUTOSPYÖRTEELLENI YRITTÄJÄN NAPANÖFTÄN PUTSAUS!