Ihmismieli on vähän saakutin nuija. Vaikka on ohitettu vaput, äitienpäivät, helatorstait ja pelattu yhdet jääkiekon MM-turnauksetkin, niin joka kerta, kun istahdan läppärini ääreen korvissani käy kuiskaus ”korvaava laite”. Kun maaliskuussa jouduin lähettämään läppärini huoltoon, ajattelin, että tämä on vain väliaikaista, mielenkiintoista vaihtelua ja omien rutiinieni haastamista, pari viikkoa ilman läppäriä ja sitten kaikki on taas ennallaan. No, niinhän se ei sitten ihan mennyt ja nyt minulla on takuuhuollossa kadonneen läppärini tilalla ”korvaava laite”: Asus. Vaikka tämä merkkiä lukuunottamatta onkin kadonnutta läppäriäni vastaava laite, saan itseni toistuvasti kiinni vertailemasta tämän ”korvaavan laitteen” ja kadonneen laitteeni eroja – täysin tyhmää. Pystyinkö ihan oikeasti kiintymään alle vuodessa HP:n läppäriini niin totaalisesti, että Asus tulee ainaisesti olemaan ”korvaava laite”?! Kyseessähän on herran jestas läppäri! Siis työkalu, pelkkä kone, laite, joka voidaan milloin tahansa korvata ”vastaavalla laitteella”! – mikä on ongelmani?
Perin vastahakoisesti pystyn tunnustamaan, että ongelmani on prosessissa saamani tunnekolhu: läppärimerkkini vaihtui oman ostopäätökseni vastaisesti ulkopuolisten tapahtumien seurauksena. Odotettuani läppäriäni kuusi viikkoa palaavaksi takuuhuollosta tepastelenkin tässä yllättäen ja itsestäni riippumattomista syistä ”korvaavan laitteen” parissa – hämmentävä muutos odotusarvoon verrattuna. Kaikista hupaisinta tässä muutospyörteessä on se, että todennäköisesti tuntemukseni olisivat täysin samat, jos olisin alun perin ostanut Asuksen läppärin ja se olisi korvattu HP:n laitteella. Vaikka siis pystynkin asian järjellä ymmärtämään – onneksi – niin tunteen tasolla minun on edelleen vaikea hyväksyä tapahtunutta.
Yrittäjä ilman läppäriä –muutospyörre on kerrassaan loistava esimerkki muutoksen yllätyksellisyydestä. Juuri odottamattomat, yllätykselliset muutokset avaavat uusia ja huikeita mahdollisuuksia ja niistä syntyvät ajan oloon voimallisimmat kokemukset ja oivallukset. Mitä olisinkaan menettänyt, jos takuuhuoltoprosessi olisi mennyt odotusteni mukaisesti? Olisiko se edes ollut mikään muutospyörre? Todennäköisesti olisin kokenut sen juurikin vain mielenkiintoiseksi vaihteluksi ilman sen suurempaa hengästymistä. Nyt sen sijaan henki ajoittain lähes salpautui vaiherikkaan muutospyörteen pitkittyessä kohti loppukliimaksiaan: läppärini katoamista takuuhuoltoprosessin viime metreillä ja työskentelyni siirtymistä ”vastaavalle, uudelle laitteelle”.
Ajomaaska kiittää ja kumartaa seurasta Yrittäjä ilman läppäriä -muutospyörteen osalta. Elastisen Nauravan kulkurin sanoin: … Kulkuri laulaa ja matkustaa ja niin reissuni jatkuu taas ….