6.7.2015

KAKSIN AINA KAUNIHIMPI

Juhannuksen jälkeisenä maanantai-iltana, kun mieheni tuli töistä kotiin, hän kertoi, että oli vähentänyt perunien määrää lounaslautasellaan. Hän oli korvannut sivuun jättämänsä perunat vihersalaatilla ohittaen myös makaronipohjaisen salaatin. WAU! Mieheni oli siis saanut juhannuspyhien ruokailukokeilusta kimmokkeen ja toteutti näin omilla valinnoillaan proteiinipitoisen lounaan. Minun näkövinkkelistäni katsottuna taas oli äärettömän ihanaa löytää petikaveristani tuki ja tsemppari ruokailutottumusten muuttamiselle. Näin todennäköisyys ruokailutottumusten muutoksen onnistumiselle moninkertaistui kertaheitolla.

Toinen siippani ihana vastaantulo – tai sanoisinko jo melkeinpä ohimeno – muutospyörteen toteuttamisessa liittyy liikuntaan. Saatuani äidiltäni talvella valmistujaislahjarahaa jonkin itseäni miellyttävän korun hankintaan, aloin pohtia voisiko se olla aktiivisuusranneke. Sehän olisi tavallaan kuin rannekoru. Juhannusviikolla piipahdin tutustumassa laitteisiin ja otin asian puheeksi juhannuksen pyhillä – silläkin riskillä, että juhlapyhät ovat tilastollisesti otollisinta aikaa perhekriiseille: ”Minua kiinnostaa saada jonkinlaista dataa päivittäisestä liikkumisestani – tiedän, että liikun liian vähän – sillä tiedon perusteella voisin tehdä tietoisia valintoja liikkumiseni lisäämiseksi – kai niitä valintoja voisi tehdä jo nytkin. Kävin Salon Scandinavian Oudoorissa tutustumassa aktiivisuusrannekkeisiin ja oikein mukava nuorimies esitteli minulle Garminin Vivofit2 laitetta. Vaikka laite ei annakaan sähköiskua käteni mennessä toista kertaa kohti pullavatia eikä kuulemma myöskään kysy minulta, mitäpä sitä taas sinne jääkaapille on asiaa, laite herätti mielenkiintoni. Laite antaa pienen äänimerkin, jos olen liian kauan paikoillani. Tosin myyjän mukaan sen voi halutessaan myös kytkeä pois päältä. Laitteella saa seurattua myös unen laatua ja valkoinen ranneke näytti aika tyylikkäältä.” ”Voitko samalla sitten tuoda minullekin sellaisen mustana?”

VOI TAIVAS! Nyt tästä muutospyörteestä ei enää ole fiksua ulospääsyä – joten täysin palkein vaan pyörrettä päin!